HOLA !!

Ya. Aquí estoy en Finlandia.. bueno ya he estado aquí 4 meses. Tal vez están pensando como estoy. Bueno les voy a contar. Estoy bien. Y tal vez quieren saber algo de mi vida que tengo en Finlandia. Espero que les gusta leer este texto. Me gustaría mucho si ustedes pueden dejar algun comentario.

Bueno.. Estoy estudiando en un colegio que se llama Imatran Yhteislukio. Estoy en el quinto grado y me falta este año y el proximo. Tenemos sólo 2 colegios en mi ciudad. Mi ciudad donde vivo se llama Imatra y es muy pequeño..muy muy pequeño. Estamos como 28 000 habitantes.

Tengo un hermano mayor y una hermana menor. Mi hermano ya no vive en la casa y está estudiando economía.

Estudio muchas materias en el colegio. El año escolar esta dividido a 5 partes. Entonces tengo 5 diferentes horarios. Ahora estoy estudiando finés, inglés, francés, español, economía, matemáticas y réligion. Mis clases empiezan a las ocho o a las nueve y media y duran hasta las dos y quince o hasta las tres y media de la tarde. Tenemos un almuerzo en el colegio y es gratuito. Algo que extrañé en Ecuador fue que no tenemos que utilizar los uniformes. Puedo tener cualquier ropa en mi colegio. Las clases duran 75 minutos y despues de cada clase tenemos un recreo de 15 minutos.

La semana pasada pasé enferma. Tenía neumonía y tenía que estar sólo en mi casa. Fui al médico dos veces y en la segunda vez me dieron medicinas. Ya tomé todas las medicinas y ya mismo me va a pasar la tos. Y por eso me falté 4 días del colegio. Ahora tengo que hacer todo el trabajo que ellos hicieron durante los 4 días.. es mucho trabajo. Voy a tener el examen del español este viernes. Pero creo que no es muy dificil para mi. Creo que aprendí el español bien en Ecuador.

En el año 2012 estamos pensando de hacer un viaje al Ecuador con mi familia!

Les extraño mucho!

Besos chao!

Hola

Amigos! Aquí estoy! Suomessa oon ja enpä oo kirjottanu tänne mitään paluun jälkeen, ellen nyt väärin katsonut. Soitin eilen Ecuadoriin, hostisäni vastasi puhelimeen (oliko joku yllätys kun kännykkä oli hänen) .. Pyysin pienten kuulumisten jälkeen hostäitini puhelimeen ja toivotin tälle hyvää syntymäpäivää. Olin siis merkannut itselleni viimeisen perheen hostäidin syntymäpäivän oikein. Espanjan puhuminen ei tuntunutkaan enää niin luonnolliselta, asioiden sanomista täytyi miettiä, mutta onneksi yhteys oli hiukan viiveellinen niin sain aina aikaa miettiä uutta juttua. Puhelu oli ollut hyvä ajatus. Tulin puhelusta todella hyvälle tuulelle, vaikka pari kyyneltä valuikin poskea pitkin puhelun loputtua. Taisi sieltä matkalta siis jotain jäädä sydämeen, ainakin viimeinen isäntäperhe.

En väitä etteikö kokemus olisi ollut hieno, mutta aika kovia sain kokea siellä. Vaihtarivuosi ei ollutkaan pelkkää hauskanpitoa ja uusia tuttavuuksia. Se oli ankara kielikoulu, jossa oppi itsestään varmaan enemmän kuin kohdemaasta. Kaikki suunnitelmani eivät menneet niin kuin oletin. Vaihdoin perhettä 2 kertaa ja ensimmäisen kerran jälkeen totesin, että takaisin tulisin jos vielä pitäisi perhettä vaihtaa. Yllättäen toisessa perheessäkin tuli ongelmia, mutta joku sai pääni kääntymään. En tiedä tuliko se vain jenkki kaverini lausahduksesta, joka jäi soimaan päähäni moneksi viikoksi. Lausahduksen pointtina oli se, että kun pääsen takaisin kotimaahan voin todeta, että selvisin vuodestani, vaikka se vaikea olikin. Näinkö voin nyt todeta? Luulisin.

Nyt tentin espanjasta kakkos kurssia, koska se on käymättä. Koe ensiviikon perjantaina. Toivottavasti menee hyvin. :) Keväällä sitte kirjotukset!! :D Hullua.